Kesän alussa käytiin mökillä.
Tai no mökillä ja mökillä.
Kolme kerrosta, satoja neliöitä, kaksi saunaa,
palju, poreamme, uima-allas ja oma ranta. Baari, pelihuone, kirjasto, sisä- ja
ulkokeittiö, oma tähtitorni, tenniskenttä, parveke lähes joka huoneessa ja niin
monta vessaa, etten yhden viikonlopun aikana ehtinyt käydä niissä kaikissa.
Kaikki alkoi
siitä, kun kurvasimme Valiopojan perheen kanssa Hiittisiin, vuokramökin pihaan.
Vastassa oli hyvin anteeksipyytelevä vuokraemäntä. Mökissä oli käynyt
vesivahinko. Siellä ei voinut asua.
Parin sekunnin
ajan autossa oli hiljaista. Sinne meni se viikonloppu! Ei muuta kuin
täyskäännös ja takaisin kotiin.
Mutta ennen kuin
kukaan ehti alkaa protestoida, vuokraemäntä kysyi josko me mitenkään voisimme
sen sijaan asua viereisessä huvilassa. Että se on vähän isompi kuin tuo
vuokramökki, mutta jos se silti kävisi? Tämän kerran?
Noooh, kävihän
se. Yhden viikonlopun ajan leikimme kartanonomistajia. Se oli hauskaa noin
tunnin ajan. Sen jälkeen kyllästyin siihen, että sain jatkuvasti huhuilla ja
etsiä Valiopoikaa (ja kaikkia tavaroitani) milloin mistäkin kerroksesta. Siispä parkkeerasimme lasiverannalle
tunnelmoimaan ja pysyimme siinä satunnaisia tennis/grillaus/saunomistaukoja lukuun
ottamatta.
Hieno
viikonloppu! Mutta ehkä ensi kerralla palataan silti siihen vesivahinkomökkiin.
Koska mökkeillessä on kiva olla, no… mökillä.
 |
| Sekä laituri että yksi terasseista olivat kenties hieman liioitellun pitkiä. |
 |
| Vaatimaton kesäasunto vaatimattomine maisemineen. |
 |
| Pelihuoneeseen vai baariin? Entäs mites toi pelin katsojille varattu tuolirivi, tuntuuko tarpeelliselta? |
 |
| Asuimme vihreässä kamarissa. |
 |
| Alakerrokssessa oli hieman lukemista. |
 |
| Enkeleitä, kuolleita eläimiä, kristalleja. Jokaiselle jotakin. |
 |
| Välillä tuntui väärältä hiipparoida täällä verkkareissa ja villasukissa. |
 |
| Vaan maisemat olivat todella kohdillaan. |
