(Väli)vuosi 2015

Sinne meni taas yksi vuosi.

Vuoden vaihtuessa hihkuin jokirannassa sammunut tähtisädetikku kädessä ja hörpin taskulämmintä skumppaa. Tuuli niin pirusti, että kaupungin ilotulitukset ajautuivat jonnekin Kakolan taakse. Mahtipontinen valoshow jäi välistä.

Nyt voisi taas rakentaa massiivisen pilvilinnan vuotta 2016 varten. Kasata suhteettomia odotuksia ja sitten tuntea epäonnistuneensa, kun vuosi kuluukin lähinnä töissä ja sohvalla.

Mutta kyllä minä silti odotan. Salaa. Että josko tämä olisi se vuosi, kun Valiopoika valmistuu ja olemme vihdoinkin molemmat samalla viivalla työelämässä. Rahaa tulisi ovista ja ikkunoista ja voisimme syödä ulkona ja shoppailla ja käydä teattereissa ja keikoilla ja konserteissa ja missä vaan.

Josko meillä olisi oikea kesäloma ja pääsisimme ensimmäistä kertaa yhdessä reissuun. Josko työpaikalla asiat loksahtaisivat kohdalleen. Josko löytäisin sen ihan oman harrastuksen, joka veisi mennessää parina ilta viikossa ja antaisi ihan uutta energiaa. Tai jos kaikki vaan loksahtaisi kohdilleen ja saisimme ostettua sen ihan oman asuntomme ja voisimme leikkiä kotia kaikki illat. 

Olen yliopiston loputtua odotellut, että koska se elämä nyt oikein alkaa! Ehkä tänä vuonna! Tai no viimeistään ensi vuonna! Tai ainakin ihan pian sen jälkeen!

Vuosi 2014 oli asioiden loppuun saattamisen vuosi. Hengittelyä ja itsensä kasaamista vaihtarivuoden ja gradun ja työelämään astumisen jälkeen.

Vuosi 2015 taas oli puhtaasi pelkkä välivuosi. En muista tehneeni mitään kovin tähdellistä. Kävin töissä maanantaista perjantaihin. Ensimmäistä kertaa tammikuun alusta joulukuun loppuun. Kai sekin sitten on jonkinlainen saavutus.

Toki sinne arkisen raadannan väliin mahtui myös hienoja hetkiä. Pieniä ja suuria.

Tammikuussa

Kriiseilin valmistumisestani ja keskeneräisyydestäni. Kaipasin takaisin kouluun ja yritin ottaa etäisyyttä työminästäni. Työt tuntuivat raskailta ja kuukausitolkulla jatkuva perehdyttäminen, uuden opettelu ja valtavan tietomäärän sisäistäminen alkoivat riittää. Töitä oli takana vajaat puoli vuotta ja tunsin edelleen olevani kaikesta pihalla kuin käkikello.

Oman haasteensa toi myös se, että tammikuussa alkoi viisi kuukautta kestävä osa-aikainen kaukosuhde. Valiopoika pakkasi kimpunsa ja kampsunsa ja vietti kolme päivää viikosta Lahdessa. 

Helmikuussa

Taisi olla kylmä. Töissä oli ihmissuhdekriisejä ja vajaamiehitystä. En muista koko kuukaudesta yhtään mitään. Sisko paisui kasvavan vatsansa kanssa käsittämättömiin mittoihin ja mieltä painoi huoli siitä, miten he kolme jaksaisivat raskauden loppuun saakka.

Ystävänpäivänä vein Valiopojan teatteriin ja sain vastalahjaksi kirjan "Vaimotesti". Ei kuulemma silti ollut kosinta.

Maaliskuussa

Pääsin töiden merkeissä osallistumaan muutamalle ammattikorkeakoulun luennolle. Se sai aikaan sen, että velloin taas jonkinlaisen ammatti-identiteettikriisin kourissa ja kaipasin "helppoja ja leppoisia" yliopistoaikoja. Vaikka samaan aikaan en missään nimessä halunnut vaihtaa siistiä sisätyötäni tenttipaniikkiin ja gradutuskaan ja epätoivoiseen työnhakuun.

Maaliskuussa järjestimme myös yllätysvauvajuhlat siskolleni. Se oli ihana päivä!

Huhtikuussa

Pureskelin kynteni jännityksestä olemattomiin. Odotus palkittiin, kun huhtikuun toisella viikolla Pilli ja Pulla saapuivat turvallisesti maailmaan. Muutuin tädiksi.

Ja muutamaa päivää myöhemmin täytin itse vuosia. Synttärini olivat hieman masentavat, sillä Valiopoika oli Lahdessa ja itse vietin synttärit töissä. Illalla taisin juhlia juomalla tölkillisen limsaa. Huh huh.
 
Toukokuussa

Allekirjoitin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. En oikein vieläkään tahdo uskoa, että hallussani todella on sellainen paperi. Mikä käsittämätön turvallisuuden ja huojennuksen tunne. Nyt minulla oli käsissäni kaikki mahdollisuudet alkaa suunnitella elämääni hieman pitkäjänteisemmin - jos vaan tietäisin, mitä haluan.

Valiopoika muutti takaisin kotiin ja arki palasi uomiinsa. 

Kesäkuussa

Oli aivan todella kylmä. Kesä ei alkanut lainkaan. Pilli ja Pulla saivat kasteessa nimensä. Kävimme rippijuhlissa. Sisko täytti pyöreitä vuosia. Lähdin juhannuksen viettoon kumisaappaissa ja sadetakissa, mutta sainkin yllättäen nauttia auringosta ja mansikoista kesäisessä saaristossa.

Lähdimme myös pieneen reissuun Valiopojan perheen kanssa. Vuokramökissä sattuneen vesivahingon vuoksi pääsimme muutamaksi päiväksi huvilaan leikkimään kartanonherroja- ja rouvia. 

Heinäkuussa

Odotin lomaa. Odotin lomaa niin paljon, etten muista koko muusta kuusta yhtään mitään. Osa työkavereista ehti jo palata omalta kesälomaltaan naama mutrussa, sillä lämpötila oli pysytellyt noin kymmenessä asteessa koko alkukesän.

Ja sitten. Heinäkuun viimeisellä viikolla se alkoi. Minun elämäni ensimmäinen oikea kesäloma.

Elokuussa

Alkoi vihdoin kesä. Elohopea kipusi kahteenkymmeneenviiteen. Ostin olkihatun ja aurinkorasvaa. Kävin merenrannalla ja maauimalassa. Ostin kaikki lounaani torilta. Pyöräilin hiukset hulmuten paikasta toiseen. Ajelin huvikseni Förillä edestakaisin. Join jokirannassa lukemattomat lattet ja hain kirjastosta joka viikko uutta luettavaa. Kokeilin sup-lautailua ja innostuin geokätköilystä. Makasin Valiopojan kanssa viltillä Turun jokaisessa puistossa. Saimme vieraita ja kävimme kylässä. Olin aivan täydellisen rentoutunut.

Elokuu oli myös rakkauden kuukausi, sillä tanssahtelin kaksissa häissä ja juhlin Valiopojan kanssa kaksivuotiasta parisuhdettamme. Otimme bussin Raumalle ja ihastelimme pitsihuviloita. Viimeisellä lomaviikolla teimme vielä kotimaanmatkan Kuopioon sukulaisia tapaamaan. 

Syyskuussa

Aloitin tanssitunnit kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kaivoin kutimet esiin ja fiilistelin viimeisiä lämpimiä iltoja.

Lokakuussa

Vanha tuttu kaamos iski vasten kasvojani. Maanantait muuttuivat taas raskaiksi. Voima katosi jäsenistä, asioita oli vaikea saada tehdyksi.

Marraskuussa

Sama virsi jatkui. Ostin kirkasvalolampun ja jättipurkin d-vitamiinia. Töissä oli kuitenkin kivoja, uudenlaisia työtehtäviä. Keräsin mainetta ja kunniaa ja olin tyytyväinen. Pari isompaa rutistusta saatiin kasaan ja työtaakka keveni huomattavasti.

Piristystä marraskuuhun toivat parit pikkujoulut ja erityisesti marttakerhon matka Tallinnaan. 

Joulukuussa

Elämä alkoi jälleen piristyä. Iltapäivisin paistoi ehkä jopa aurinko. Pakkanen alkoi tulla mukaan kuvioihin. Ostin ensimmäisen oman joulukuuseni ja paistoin pikkujoulukinkun. Vietin jouluaaton Valiopojan perheen parissa.