Spontaani marimekkohimotus

Vääryyttä on se, että voisi viettää sunnuntaita tekemällä kävelylenkkejä, leikittämällä koiria, syömällä kakkua ja lojumalla sohvalla naistenlehtien kera, mutta ei kykene tarttumaan tähän mainioon tilaisuuteen, koska gradu.

Olenko sattumoisin maininnut, että alan olla melko kyllästynyt siihen graduun...?

Eilen oli onneksi leppoisaa. Oli vaatekaappiin piilotettuja yllärilahjoja, oli uusia skumppalaseja ja niihin helmeilevää täytettä. Oli tuoretta ananasta, vedet silmiin nostavaa thairuokaa ja pyjamat päällä hengailua jo ennen kello yhdeksää. Oli paljon hymyjä ja sillä silmällä vilkuiluja. Oli räntäsateessa suutelua ja tulevaisuuden maalailua.

Oli myös spontaani käynti Marimekon myymälässä. Ja oli aavistus keväästä!

Oi oi oi miten kevyen houkuttelevalta Marimekon uusi kevätmallisto näyttikään. Kuinka pian onkaan mahdollista vaihtaa kolmet päällekäiset housut yksiin lyhyihin helmoihin ja rusettiballerinoihin.

Aloin haaveilla myös valmistujaisjuhlista. Kerrankos sitä ihminen ostaa itselleen valmistujaismekon. Kai se voisi sitten yhtä hyvin olla Marimekon mallistosta? Vaan kumpi olisikaan mainiompi, kotelomekkohenkinen Pihka vai a-linjainen Pihla?

Samaan syssyyn voisi kevätaurinkoa silmällä pitäen hankkia myös hyvin pallopitoisen Petja-tunikan ja jäätelökioskin mieleen tuovan Rona-hameen. Käsveskaksi kävisi pikkuruinen Ebony ja piknikeväät voisi pakata Eppu-reppuun....

Kaikki kuvat yllättäen osoitteesta marimekko piste fi!

Hmm. Ehkä olenkin lähestynyt tätä graduntekoa aivan väärältä suunnalta. Keppi ei ole tehonnut, joten seuraavaksi porkkanaa. Kun gradu lähtee esitarkastukseen, niin minä menen shoppailemaan Marimekkoon!