Kuva-arvoitus

Haisen tällä hetkellä niin pistävästi maalilta, että saatan kohta varmaan leijailla jossain ihan uusissa ulottuvuuksissa.

Syy on tämä:

Mystistä toimintaa.

Arvaattekö, mitä tästä vielä on syntymässä? Valmiin tuloksen näette täällä ehkä muutaman päivän päästä. Paitsi jos siitä tulee ruma. Siinä tapauksessa vaikenen koko episodin kuoliaaksi, ja joudutte elämään loppuelämänne raastavassa epätietoisuudessa. Sori vaan.

Tänään on ollut hyvä päivä, sillä olen tapahtunut monia hämmästyttäviä asioita.
1. Aurinko paistoi
2. Söin pitkän kaavan mukaan ja vieläpä hyvässä seurassa
3. Kävin Clas Ohlsonilla shoppailemassa. (!!)

Clasulle suuntasin siksi, että ostoslistalla oli sellaisia jännittäviä asioita kuin magneetteja, pikaliimaa ja spraymaalia. Mukaan tarttui myös vuositolkun haikailun jälkeen oma Dymo! Ehkä maailman turhin asia, mut ah kuinka mukavaa se onkaan omistaa.
(Tämän päihittää ehkä vain se kerta, kun ostin Clasulta laminointikoneen. Mutta jos on syntymässään saanut hullut askartelijageenit, niin mitäs sille sitten voi.)

Tampereen paras lounasmesta - Maruseki. Alkukeitto, salaatti, pääruoka ja jälkkärikahvit. (Kiinnittäkää huomiota tuohon maailman söpöimpään kahvikuppiin! Ihana!)

Näin talven tullen kannattaa tietysti syödä hieman enemmän kuin yleensä. Kunnon rasvakerros lämmittää paukkupakkasilla. Ja vaatekaupoissakin saa sitten paremman diilin - enemmän kangasta samalla hinnalla!

Nyt pitäisi jaksaa paiskia kouluhommia... mutta entäs jos enemmän huvittaisi syventyä kirjastosta haettuihin kirjoihin tai jämälangoista taiteillun tuubihuivin virkkaamiseen? Dymokin syyhyttelee sormia, haluaisin nimetä kaikki kotini esineet.

Jee, mun vapaa-aika on parasta! Kuten myös mun aamupalat, mmm!

Kirpputorilta tarttui eilen mukaan myös hillittömän mahtava löytö - ihan vahingossa. Ostin kirjan, ja huomasin myöhemmin, että sen sivujen väliin oli talletettu kasa pieniä paperilappuja. Mitä noissa salaperäisissä lapuissa lukikaan, siitä lisää ensi postauksessa...