Olen alkanut tulla siihen lopputulokseen, että mitä parempi päivä, sen vähemmän valokuvia.
Ja jotain tämän päivän laadusta kertoo se, että saldona on pyöreät nolla kuvaa.
Stora Delsjön rannalla tuoksui kesältä, lomalta ja vapaudelta. Nurmikko, vesi, aurinkorasva, grillissä käristyvät herkut. Äänimaailmakin sopi kuvaan. Aaltojen loisketta, naurua, hiljaista puheensorinaa. Mäiskäykset lentopallon osuessa pelaajien käsivarsiin. Teinipoikien rehvastelua ja teinityttöjen teeskennellyn välinpitämätöntä tirskuntaa. Lapsiaan lohduttavia äitejä, grillihiiltein oikeaoppisesta sytytystavasta kiisteleviä isiä. Rakastuneita pareja, arjen huolet taakseen jättäneitä mummoja.
Kesä.
Kun makasin mustalla pyyhkeelläni, kuumat aurinkolasit otsalla, viinirypälerasia sopivasti käden ulottuvilla ja kuuntelin, kuinka vaihtarikaverini läiskivät viereisellä viltillä ristiseiskaa, olin onnellinen. Ja olen yhä. Rusketusraidat piirtyivät yhdessä päivässä iholle ja talviturkki tippui Delsjön karaisevan kylmään järviveteen.
Ainoa asia, joka tällä hetkellä harmittaa on se, että en ole tajunnut viettää enemmän aikaa kyseisen järven rannalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mietit? Kerro se tänne!