Neljän tunnin keskusteluseminaari viestinnän klassikkoteosten suhteesta yhteiskuntaan ja demokratiaan on nyt ohitse. Sain yhden (1!!!!) puheenvuoron. Svenssonit hölöttivät vaahto suunpielist pursuten, ei siihen väliin yksi hiljainen suomalainen mahtunut. Mutta mikäs siinä, olenkin aina ollut enemmän kuuntelija. Paitsi että tuolla en oikein jaksanut edes kuunnella... mutta ajattelin sitäkin enemmän. Omia ajatuksiani. Mutta niinhän se sananlaskukin menee, että ajatus on tärkein.
Nyt on valloillaan melko villi vapaudentunne. Tai oli, ainakin yhden ratikkamatkan verran. Sitten tajusin, että huominen "vapaapäivä" täytyy viettää asioita hoitaen, voi jee. Lempiasiani maailmassa. Heti hautajaisten ja hammaslääkärin jälkeen.
Huomenna pitäisi käydä pankissa lunastamassa saamani apurahashekki. (Tää ei oo kovin synkkä asia. Mielellään käyn hakemassa ilmaista rahaa.) Sen lisäksi pitäisi käydä viemässä Göteborgin asunnon irtisanomisilmoitus ja soitella verotoimistoon maastamuuttamisasioista. Osoitteenmuutoksen voisi tehdä. Göteborgin yliopistolla pitäisi käydä hakemassa allekirjoitus opiskelutodistukseen ja proffan kanssa jutella viimeisen tentin skippaamismahdollisuudesta. Ruotsalainen pankkitili odottelee luomistaan ja junalippu Göteborgista Tukholmaan pitäisi ostaa, ennen kuin on liian myöhäistä.
Ei ehkä taida yksi päivä edes riittää kaikkeen tuohon sähläämiseen.
No, laitanpa sitten randomisti ruokakuvia päivän piristykseksi. Hyvä ruoka, parempi mieli. Se tuli tänään taas todistettua, kun ennen seminaarirutistusta tein pitkästä aikaa itselleni oikeaa ruokaa. Kyllä kannatti raahata kattilat, leikkuulaudat, lautanen, tiskiharja ja ruokatarpeet neljä kerrosta alaspäin keittiöön. Kovin usein tuota matkaa ei valitettavasti jaksa ravata.
 |
| Vihannesnuudeliwokkia chilikastikkeella ja tonnikalalla. Mums. Onneksi jäi vielä toinen satsi huomiselle! |
Ja nyt kun grillikausi on jo avattu ja aurinko ehkä joskus paistaa, on grillaaminen aina loistava vaihtoehto. Tuohon naapuritalon grillipaikalle on itse asiassa vain hitusen pidempi matka kuin omaan keittiööni, joten vaivalloisempaa grillaaminen ei ainakaan ole. Kun porukalla tehdään, voi jokainen tuoda jotakin ja sitten maistellaan yhdessä. Perfekt.
 |
| Viimeksi taion mukaani kasvisvartaita. Tein niin pelkistettyjä, että pitäisi kelvata useimmille ruokailijoille, mutta sipulia en viitsinyt kuitenkaan jättää pois. Sipuli on parasta! |
Göteborgissa olen huomannut myös sellaisen hämmentävän piirteen, että kaupungilla jaellaan usein erilaisia näytteitä. Sekä ruuista että muista tavaroista. Olen saanut aikani cokistölkin, käsidesin, kurkkupastilleja, purkkaa, suklaata, jugurttia, avainnauhan (?) ja saippuaa.
Välipala saattaa siis yllättäen kävellä kadulla vastaan! Kätevää.
 |
| Ekosuklaa oli liian tummaa mun makuun. |
 |
| Juotava mustikkajugurtti sen sijaan piristi seminaaria tänään oikein kivasti. |
Ja nyt kun tässä postauksessa ei muutenkaan näytä olevan päätä eikä häntää eikä oikein keskivartaloakaan, niin lätkäisen sateisen päivän piristyseksi vielä pari kuvaa, jotka otin viime viikon lopulla. Silloin aurinko paistoi ja kukat kukkivat ja elämä oli muutenkin erittäin idyllistä.
 |
| Tästä tuli suomifiilis. Leskenlehtiä näin koko kevään aikana yhden surkean kappaleen, mutta voikukkia on sitäkin enemmän. |
 |
| Keväthattu päässä ja kaikkea! |
Kööpenhaminapostaus muhii edelleen jossain tuolla aivolohkojen välissä. Ehkä saan sen ravisteltua ulos tässä lähipäivien aikana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mietit? Kerro se tänne!