Kummasti tuo sää vaikuttaa mielialaan. Koti-ikäväangsti väistyi eilen melko tehokkaasti taka-alalle, kun makasin Humanistenin pihanurmikolla ystävien ympäröimänä ja söin take away kanasalaattia lounaaksi. Aurinko porotti mustalle pyyhkeelleni niin tehokkaasti, että korkkaamattomalle aurinkorasvallekin tuli vihdoin käyttöä.
Omaa piristystä toi myös viimeisten huippupäivien suunnittelu. Tähän asti kivoja paikkoja on voinut bongailla ilman sen tarkempia suunnitemia. On voinut rennosti paiskata ilmoille että "tonne mä meen sit viel joskus!"
Ja yhtäkkiä "joskus" onkin nyt. Mikäli meinaa vielä haluta käydä tietyissä paikoissa, on se tehtävä nyt, koska sen jälkeen on liian myöhäistä. Göteborgin kevät jää historiaan ensi kuussa, ja tuskin tänne takaisinkaan enää matkustaa. Ojdå.
Joten nyt viimeiset viikot täyttyvät pelkästään kivoista suunnitelmista. Shoppailureissuista, museoista, iltakävelyistä Stora delsjön rannalle. Viimeisistä after workeista, euroviisupileistä, luksusbrunsseista. Tämähän on melkein kuin kesäloma. Mitä nyt täytyy vähän välillä avata ruotsalaisia pankkitilejä, kirjoitella osoitteenmuutoksia ja ostella juna- ja laivalippuja.
Ja nyt seuraavaksi aionkin osuvasti ensin kirjoitella media- och kommunikationsvetenskap -laitoksen johtajalle sähköpostia ja kysyä tarkemmin opintorekistereistä ja sen jälkeen kävellä lempeänlämpimän kesätuulen siivittämänä Grönsakstorgetille nauttimaan salaattibuffetista parin suomitytön kanssa. Ha det gött!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mietit? Kerro se tänne!