Det är farligt i Sverige

Tänään oli toinen luentokertani yliopistolla. Jäi kyllä huomattavan paljon positiivisempi fiilis tällä kertaa! Nyt tunnen itseni innostuneeksi ja saatan hyvällä tuurilla saada jotain aikaankin. Se on ihan jees, sillä mun pitäisikin jo tällä viikolla alkaa väsätä organisationsanalys -tehtävää. Får se hur det blir.

Päivä on historiallinen siinäkin mielessä, että tänään hyppäsin ekaa kertaa miettimättä ennestään tuntemattomaan ratikkaan ja huristelin sillä juuri sinne minne pitikin. Ihan vaan arvaamalla. Olen erittäin ylpeä itsestäni. Göbiksen julkisen liikenteen kartta alkaa vissiin ennakkoluuloista huolimatta painua alitajuntaani. Täällä on sitten muuten ihan muutama bussi ja ratikka liikennöimässä...

Anteeksi vaan tuo surkea kuvanlaatu. Nappasin kuvan kännykällä ratikan seinästä, enkä kehdannut alkaa räpsiä enempää, sillä lähimmät svenssonit ottivat heti kasvoilleen paheksuvan ilmeen. Ehkä ne luuli, että aion salakuvata niitäkin.

Eksyminen on siis yleensä melko helppoa täällä. Ei tarvitse kuin hetkeksi herpaantua, niin ajaa oman pysäkkinsä ohi ja päätyy ties minne lähiöihin.

Eksymisen lisäksi vaarallista on ruokakaupassa asiointi. Sen opin tänään. Pakkasin kaikessa rauhassa ostoksia ylihienoon Göteborgin yliopisto -kangaskassiini, kun rypsiöljypullo hyökkäsi kimppuuni. Seurauksena oli tämä:

Ja koska verisormikuva on melko ällöttävä, en voi lopettaa postausta siihen. Pakko keksiä vielä jotain. Aina voi puhua esimerkiksi säästä. Tai vaikka arkkitehtuurista. Täällä on aivan hävyttömän kauniita rakennuksia joka paikassa. Kun pakkaset loppuvat, ollaan suunniteltu porukalla pientä valokuvausretkeä. Odotan jo innolla.

Itse opiskelen Mediehusetissä. Se koostuu tämän näköisistä vaatimattomista pytingeistä:

Jotenkin vähän kivemman näköinen kuin esim Tampereen yliopisto. Vaikka moni kakku päältä kaunis?