Näkkäri piristää?

Ei kyllä paljon naurata vieläkään. Kirjastostakin oli pakko lähteä kesken kaiken takaisin kämpille, kun otti niin paljon päähän se ruokarosmo, etten pystynyt yhtää keskittymään opiskeluun.

En nyt tiedä, miksi tämä on niin suuri juttu. Ehkä siksi, että tavallaan on nyt koditon. Missään ei ole sellaista paikkaa, jossa voisi tuntea olonsa kotoisaksi, luottavaiseksi ja turvalliseksi. Jopa omassa asunnossakin täytyy siis vahdata muiden tekemisiä, kyräillä epäluuloisesti kaikkia muita ja pelätä omaisuutensa puolesta.

Kaikilla pitäisi olla sellainen paikka, jossa voi olla täydellisen rentoutunut ja luottavainen. Sitähän tulee pidemmän päälle hulluksi, jos joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan. Mikäli hulluuden ensimmäiset merkit alkavat näkyä näistä teksteistä, ilmoittakaa minulle mahd. pian. Sitten muutan kyllä takaisin sinne ihan omaan kotiin.

Kohta täytyy vissiin lähteä käymään kaupassa, jääkaappi nimittäin ammottaa tyhjyyttään. (heh heh!). Vaan viitsiiköhän sieltä mitään ostaakaan..ainakin täytyy luopua aamupalaleivistä, koska juustot ja kinkut olivat varkaalle erityisesti mieleen. Taidan siirtyä jugurtti- ja myslilinjalle. Ja pitää sen myslipaketin ainakin visusti omassa huoneessani!

Olin niin masis tästä ikävästä vastoinkäymisestä, että käväisin yhdessä ihanassa ruotsalaisessa vaatekaupassa, eli BikBokissa. Sieltä tarttui mukaan ohuet trikoohousut ja ohut pitkähihainen trikoopaita, yhteishintaan 99kr! Vähän ajattelin käyttää näitä sitten treenatessa. Kohta voisi jo käydä lenkilläkin, kunhan suurimmat jääpinnat sulavat pois jalkakäytäviltä.

Tässä on muuten ihan mukavan lähellä sellainen pieni ruokakauppa kuin Willys. Vähän kuin joku k-market tai vastaava. Ruotsalaiset ruokakaupat ei nyt kovin paljoa suomalaisista eroa, mutta aina sieltä löytyy jotain pientä, joka ilahduttaa. Itse himoan joka kerta näitä näkkileipiä, pelkästään vaan niiden hienojen pakettien takia.

Ehkä ostan kokonaisen tuollaisen kiekon ja syön sitä loppukuun! Eipähän tarttis pelätä että joku ryöstää ruuat.