Kirjastouudistus, ryhmätyö, Frankelius ja mä.

Ja vihdoin on aivoissa naksahtanut järkevyysnappi päälle! Kello huitelee vasta puolenpäivän tienoilla ja olen jo ehtinyt käydä vastahakoisesti suurella tarmolla lopputyön kimppuun. Olen lukenut budjettiraportteja, kulttuurineuvoston tiedotteita, kaupunginkirjaston nettisivuja ja tutkaillut erään sivukirjaston toimintafilosofiaa. Yllätin itseni jopa kirjoittamalla tärkeitä huomioita ja ajatuksia muistiin ja suomensin varmuuden vuoksi tehtävänannot sanasta sanaan.

Bra jobbad! Nyt lukemista odottelee enää armas ystäviseni Per Frankelius ja hänen omvärldsanalysinsa. Pohdiskelin hieman, josko motivaatiota nostaisi pänttääminen lähikahvilassa. Siellä ei ainakaan olisi facebookia häiritsemässä.

Olen huomannut, että "omvärldsanalys" on yksi ruotsin kielen vaikeammin lausuttavista sanoista. Koettakaapa.

Potkua opiskeluun. Vanha kunnon ruusunmarjakeitto.

Tänäänkin kyllä vähän väsyttää, kun eilen oli pakko taas maata naapurin sängyllä pelaamassa Hullunkurisia perheitä puoleenyöhön saakka. Jossain vaiheessa juttu meni hieman levottoman puoleiseksi. Kaiken huippu taisi olla se, kun seurueen lääkäri kaivoi stetoskoopin esille ja kaikkien oli ihan pakko kuunnella sydäntään ja varmistaa, että olivat yhä hengissä.

Asiaankuuluva valkoinen takkikin löytyi.

Melodifestivaleja varten leivotut pikkuleivät kehiteltiin hieman omasta päästä, kun reseptiin vaadittavista aineista puuttui suurin osa. Mutta hyviä tuli silti.

 On se kyllä vaan melko toppen, että täältä löytyy niin paljon mukavia ihmisiä, joiden kanssa voi olla oma ääliömäinen itsensä. Toisaalta hieman outoa muuttaa ruotsiin saakka vain hankkiakseen uusia kavereita Suomesta, Saksasta ja Puolasta. Hmm.