Yhä ylös yrittää

Viime päivinä ollaan puurrettu ryhmätyön parissa yliopiston Humanisten -rakennuksella. Se on kätevän lähellä mun kämppää, reippaasti kävellen menee vain kymmenisen minuuttia. Harmi, ettei mun luennot yleensä ole siellä.

Humanistenille kävelyssä on yksi hyvä/huono puoli. Riippuu miltä kantilta (ja kummasta suunnasta!) asiaa tarkastelee. Lähes koko matka koostuu nimittäin rappusista.

Yliopistolle päin on kiva kulkea. Sen kun hyppelehtii rappuset alas. Mutta kun tuntien aivopähkinöinnin jälkeen lähtee kotiin, tuntuu pohkeissa melko makealta jossain vaiheessa.

Muutamat pätkät takana, monta edessä. Tässä vaiheessa askel vielä nouseen kevyesti.

Ehkä yksi kolmasosa takana. Vähän alkaa tympiä.

Toivo perillepääsystä herää.

Viimeinen ponnistus. Ruskean kerrostalon jälkeen rappuset loppuvat. Ja anekdoottina tiedoksi, että tuossa talossa asuvat ne naapurit, joiden luoksi usein iltaisin kipaisen.

 Ilma on vieläkin melko masentavan ja taivas likaisen harmaa. Kuin pesussa värjääntynyt, alunperin valkoinen sukka. Ja silti olen ollut häiritsevät hyvällä tuulella. Aamulla huomasin vahingossa hyräileväni ääneen. Keväthuuma?

Yllätin itseni myös pälättämällä ryhmätyöläisteni kanssa melko vapautuneesti. Ehkä ehkä ehkä se ruotsin kieli on tulossa takaisin. Sitä onkin ollut ikävä.
Innostuin tästä saavutuksesta niin, että aloin oikeasti tekemään töitä analyysin kanssa. Kerroin omia mielipiteitä, heittelin ideoita, piirtelin kaavioita. Yllättäen kaikki tuntuu helpommalta, kun ei keskity ahdistumiseen. Päivän oivallus! Tämän kun muistaisi sitten seuraavallakin kerralla.

Tussitaulu! En enää ikinä suostu tekemään yhtään projetia ilman taulua. Aivan mahtavaa.

Viikonloppuna pitäisi hioa erästä symbolista kuvakollaasia, jonka analyysin pohjalta kehittelin. Jännä nähdä mitä saan aikaiseksi, kun graafiset suunnittelut tai kuvankäsittely ei ihan tuota ominta alaani ole. Luultavasti päädyn loppuvaiheessa piirtämään Paintilla jonkun suhrun. Mutta ei se mitään, sillä ryhmätyöläisten mielestä aivan kaikki mitä esitän, on jättebra. Ihanat ruotsalaiset. <3 Mihinköhän ne kaikki ikävät tyypit on kadonneet? Ehkä Norjaan?