Oli kavereilla kaikilla Jamekset

Minulle on jäänyt epäselväksi, että kuinka ruotsalaiset oikein pystyvät lisääntymään. Housut ovat nimittäin molemmilla sukupuolilla niin kireät että luulisi genitaalialueiden tukehtuneen hitaasti kuoliaaksi jo vuosia sitten.

Pöksyt ovat svenssoneilla niin tiukat, että itselle iskee usein pukukopissa ahdistus. Se on jo asia erikseen, jos reidet hyllyvät niin, että farmarit saa kiskottua vain polviin asti, mutta että matka tyssää usein jo pohkeisiin?? Sairaaksi on mennyt meininki. Tai sitten omaan superpulleat possupohkeet, mene ja tiedä.

Ongelma on myös se, että omia suomifarkkuja ei oikein kehtaisi ihmisten ilmoilla pitää. Kotimaan kamaralla housut tuntuivat istuvan vartalonmyötäisesti ja napakasti, mutta täällä sitä huomaakin laahustavansa huolettomasti hulmuavissa haaremihousuissa. Farkkukankaan ja ihon välillähän on monta millimetriä tilaa! Jäätävä muotivirhe!

Toisaalta olen aina ollut loputtoman surkea farkkushoppailija. Hipellän kauniita housuja kaupassa aina silloin tällöin, vilkaisen pöyristyttävää hintalappua ja jätän  ylihinnoitellut farkut kaupan hyllylle odottamaan. Parhaat löydyt tulee yleensä tehtyä suunnittelematta, ale-hyllyillä.

Joskus niitä ale-hyllyjä joutuu odottelemaan hieman liian kauan. Ruotsiin mukanani matkasivat tasan yhdet farkut. Ja Suomeen jäi....nolla paria. Tilanne oli päässyt hieman hälyttävän puolelle. Kaiken lisäksi tuo ainokainen pöksypari oli jo valmiiksi kahteen kertaan paikattu. Täällä farkut sitten sanoivat lopullisesti sopimuksensa irti.

Paikattu ensin vääräoppisesti lätkäisemällä kangaspala päälle ja myöhemmin oikeaoppisesti nurjalta puolelta tikaten. Mutta siinä vaiheessa kun paikkalappukin on jo rikki ja uusia reikiä syntyy vanhojen vierelle, on aika antaa periksi...

Tänään kävin kaupungilla uuden kevättakin toivossa. Se löytyikin kotoisasta Vero Modasta (ruskea feikki-nahkis, oikein kiva. Myyjäkin totesi että "Jaha, ny jacka för våren, check!") Takkia piti kuitenkin etsiä putiikista sun toisestakin, ja ihanasta BikBok-liikkeestä bongasin haukankatseellani farkkukasan ja kyltin "2 för 199". Kahdet farkut parillakymmenellä eurolla. Sukelsin farkkukasaan pääedellä jo monen metrin päästä ja raahasin sovituskoppiin noin miljoonat siniset pöksyt. Ja löysin kuin löysinkin kaksi paria kivasti istuvia farkkuja, ou jee!

BikBok ei yleensä petä. Aina löytyy jotain!

Vaaleat pitkät pillifarkut ja tummat nilkkojen yläpuolelle loppuvat kesä/kevätpöksyt.

Taattua halpismerkkiä!

Mieli oli ostosten jälkeen korkealla. Varsinkin, kun cokistytöt jakoivat ostoskeskuksessa ilmaisia cokistölkkejä ja lounaaksi kävin hakemassa Pressbyråsta kerrosvoileivän.

Ja kaiken lisäksi koulun pihatien kirsikkapuut ovat puhjenneet ihanaan vaaleanpunaiseen kukkaan.

kyllä kelpaa kävellä.

kevät <3

Ja loppukaneettina todettakoon, että olen koulumatkalla myös todistanut näkyä "lyhyt paita, kireät läpikuultavat legginsit ja niiden läpi selvästi vilkkuvat halpis-stringit". Melkein teki mieli mennä tältä ihmiseltä kysymään, että oliko ääliömäinen pukuvalinta kannanotto johonkin asiaan vai silkkää tyhmyyttä, mutta en sitten siihen hätään muistanut, miten "kannanotto" sanotaan ruotsiksi, joten jäi kysymättä. Skit också.
(ja vastaisuuden varalta: ställningstagande!)